Hanna in Skive

Matkanteko

Viimein oli koittanut marraskuinen aamu, jolloin oli aika lähteä kohti uusia seikkailuja kohti Tanskaa. Lento lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta 3.11 klo 07. Konetta vaihdettiin Amsterdamissa, jossa odottelulle jäi aikaa pari tuntia. Noin kahden aikaan iltapäivällä laskeuduimme Aalborgin lentoasemalle. Lentoasemalta oli tarkoitus siirtyä junalla tai bussilla määränpäähämme Skiveen. Tämä ei ollutkaan niin yksinkertaista. Sovellus ei ollut selkeä, ja ihmiset ohjeistivat joka paikassa tekemään eri tavoin ja valitsemaan eri junan. Lentoasemalla henkilökunta oli ystävällistä, mutta junassa henkilökunta oli töykeää jopa äkäistä. Vaikka olimme hankkineet liput junaan lentokenttätyöntekijän avulla, sanoi konduktööri meillä olevan bussiliput. Saimme kuitenkin matkustaa seuraavaan vaihtoon asti. Skiveen saavuttuamme kävelimme asunnolle, jonka olin vuokrannut. Asunto oli omakotitalon yläkertaan rakennettu erillinen huoneisto omalla sisäänkäynnillä. Tunnelma oli lämmin ja viihtyisä. Olimme perillä vasta n. klo18, joten päivä oli ollut pitkä. Oli aika levätä ja alkaa valmistautua ensimmäiseen työpäivään Tanskassa.

 

Ensimmäisenä aamuna ihana Maren koululta haki minut asunnolta. Hän ajelutti minua pienen kierroksen kylällä, näyttäen mistä bussit lähtevät työpaikalleni ja missä jään pois. Kävimme myös katsomassa satamaa ja mistä löydän ostoksille, ulkoilureiteille ja kuntosalille. Lopuksi hän vei minut töihin Jebjergin hoitokeskukselle, jossa yksikön esihenkilö Mette Haaning Kjaergaard otti minut vastaan.

Mette esitteli minulle koko yksikön, kertoi heidän toiminnastaan ja näytti tilat. Käytäville oli laitettu tauluja ja kuvia sekä asioita, jotka herättävät asukkaille muistoja  sekä keskustelua asukkaiden ja ohjaajien välille.

Jebjerk plejecenter on muistisairaiden vanhusten ympärivuorokautinen hoitokeskus. Se koostuu kolmesta eri yksiköstä, joissa jokaisessa on 12 paikkaa; Thorsvej, Frejasvej ja Baldersvej. Suoritan oman harjoitteluni Baldersvej:n yksikössä. 

Ensimmäinen viikkoni oli antoisa. Pääsin osallistumaan perushoitoon sekä aktiviteetteihin ja tekemään paljon huomioita siitä kuinka arki täälä tälläisessä yksikössä pyörii. Huomiotani herätti paljon myös ruokailu, sillä ruoat olivat jonkinverran erilaisia mihin olemme omissa hoitolaitoksissamme tottuneet.

Aamiaisella tarjotaan jyväistä ruisleipää, jotkut haluavat vaaleaa, jonka päälle laitetaan margariinia, juustoa ja hilloa. Leipien kanssa juodaan kahvia, jonka suurin osa juo mustana. Leipien lisäksi tarjolla on halukkaille jogurttia.

Tässä kuvassa esimerkki lounaasta, jolloin tarjolla oli frikadellit, lämmin perunasalaatti ja parsakaalia.

Päivällisellä tarjotaan tyypillisesti eritavoin päällystettyjä leipiä.

Yksikössä halutaan tehdä asukkaiden kanssa asioita, joista he saavat nautintoa tai hyvää mieltä. Sain kunnian viilata ja lakata yli 100-vuotiaan naisen kynnet. Se oli enemmän kuin kynsienlakkaus. Lakkaushetki oli mukavaa yhteistä aikaa asukkaan kanssa, kosketus ja asia, joka auttaa häntä edelleen tuntemaan itsensä naiseksi, kauniiksi ja tärkeäksi. Hänen hymynsä oli parasta kiitosta minulle.